No niin. Kevät tuli ja meni ja eletään jo elokuuta.
Mun sairastelu kesti sitten kevyet kaksi kuukautta vaatien neljä ab-kuuria sekä poskionteloiden punkteerauksen, mikä muuten olikin aika jänna paikka tällaiselle toimenpidekammoiselle. Ei kuitenkaan ollenkaan niin hirmuinen mitä sain etukäteen kuulla. Kaiken sairastelun jatkoksi huomasin ilokseni olevani raskaana ja sairastelu putki saikin sitten jatkokseen parin kuukauden pahoinvointi jakson. Kuvitelkaa 24/7 krapula kahdeksaksi viikoksi, yyh. No mutta, niistä ajoista on nyt selvitty ja olen elämäni kunnossa (KOP, KOP). Raskaus on edennyt toiselle kolmanneksella, lapset odottavat ensi viikolla alkavaa päivähoitoa innoissaan ja minä vähän kauhuissani. Hoitovapaani loppui siis juuri. Teemme onneksi mieheni kanssa molemmat lyhyempää työaikaa niin muutos ei toivottavasti ole niin suuri. Jää aikaa leikkimiseen ja loikkimiseen.
Palaan pian!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti